Energiatodistus laajenee kymmeniin tuhansiin kiinteistöihin

Asetus kiinteistön energiatodistuksista laajeni 1.1.2009 koskemaan ennen vuotta 2008 valmistuneita rakennuksia. Käytännössä energiatodistusta tarvitaan lähes kaikissa rakennuksissa, kun rakennusta tai sen osaa myydään tai vuokrataan.

On siis selvää, että vaikka energiatodistuksia voivat lain mukaan antaa olemassa oleville rakennuksille niin energiakatselmusten tekijät, pätevöityneet erillisen energiatodistuksen laatijat kuin myös isännöitsijät isännöimilleen yhtiöille, ei todistuksia saada tuotettua suurimmalle osalle suomalaisia asunto-osakeyhtiöitä ilman isännöitsijöiden työpanosta. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä, ettei isännöitsijöidenkään käyttäminen energiatodistuksen laadintaan ole yhtiöille ilmaista.

Todistus vapaaehtoinen vain pienelle osalle rakennuksia

Energiatodistus on vapaaehtoinen ennen lain voimaantuloa (1.1.2008) valmistuneille enintään kuuden asunnon asuinrakennuksille tai -rakennusryhmille.

Energiatodistus on lisäksi vapaaehtoinen rakennuksille, joiden pinta-ala on enintään 50 m2, lomaasunnoille, joita on tarkoitettu käytettäväksi enintään neljä kuukautta vuodessa, väliaikaisille rakennuksille, joiden suunniteltu käyttöaika on enintään kaksi vuotta, teollisuus- tai korjaamorakennuksille, suojelluille rakennuksille sekä kirkoille tai muille uskonnollisen yhdyskunnan omistamille rakennuksille, joissa on vain kokoontumiseen, hartauden harjoittamiseen tai näitä palvelevaan toimintaan tarkoitettuja tiloja.

Kuka saa antaa energiatodistuksen?

Uudisrakennuksille energiatodistuksen antaa aina rakennuksen pääsuunnittelija rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Olemassa oleville rakennuksille energiatodistuksen hankintatapoja on käytännössä kolme.

Energiakatselmuksen yhteydessä energiatodistuksen saa antaa energiakatselmuksen tekijä.

Erillisen energiatodistuksen saa antaa ainoastaan siihen pätevöitynyt henkilö. Tällöin energiatodistuksen tulee sisältää myös suositukset rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Erillisen energiatodistuksen antajan pätevyys on syytä aina varmistaa etukäteen pätevyyden toteajien (Kiinteistöalan koulutussäätiön ja FISE Oy) kotisivuilta.

Isännöitsijätodistuksen osana energiatodistuksen saa antaa yhtiön isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja.

Energiatodistus vaatii toimivan kulutusseurannan lisäksi uutta tietoa ja työtä

Energiatodistuksesta on julkisuudessa annettu kuva, että se saadaan laadittua varsin vaivattomasti olemassa olevien tietojen perusteella. Rakennuksen kulutusseurantatietojen lisäksi todistuksen laadinnassa tarvitaan kuitenkin paljon sellaista tietoa, joka ei tällä hetkellä ole selvillä suurimmalla osalla taloyhtiöistä.

Energiatodistuksen tavoitteena on esittää rakennuksen energiatehokkuus muihin vastaaviin rakennuksiin verrattuna. Todistuksessa rakennuksen energiatehokkuutta kuvataan uudella energiatehokkuusluvulla (ET), joka saadaan laskettua jakamalla rakennuksen energiankulutus rakennuksen bruttopinta-alalla (kWh/brm2).

Bruttopinta-ala on varsin harvasta rakennuksesta tiedossa ja on siis selvitettävä. Bruttopinta-ala on rakennuksen kaikkien kerrosten pinta-alojen summa siten, että kunkin kerroksen pinta-ala lasketaan täysmääräisesti mukaan ulkoseinien ulkopinnan mukaan. Bruttopinta-alasta vähennetään lämmittämättömien tilojen osuus. Lämmittämättömällä tilalla tarkoitetaan rakennusta tai sen osaa, jossa ei ole lämmitysjärjestelmää. Lämmittämättömiä tiloja ovat esimerkiksi kylmät ullakot, kylmät autosuojat ja kylmät varastot. Lisäksi bruttoalaan lasketaan mukaan tilat joiden kerroskorkeus on alle 160 cm.

ET-luvun laskennassa käytettävä rakennuksen energiankulutus muodostuu lämmitysenergian, kiinteistösähkön sekä rakennuksessa mahdollisesti olevien jäähdytettyjen tilojen vuotuisesta jäähdytysenergian kulutuksesta.

Lämmitysenergiana laskennassa ei käytetä suoraan rakennukseen ostettua ensisijaisen lämmitysjärjestelmän kuluttamaa energiaa, joka on useimmiten tiedossa kulutusseurannan kautta. Kyseiseen rakennukseen ostettuun lämpöenergian kulutukseen täytyy lisätä mahdollisten asuntoihin asennettujen sähköisten mukavuuslattialämmitysten sähköenergian kulutusarvioita sekä ilmanvaihtojärjestelmien mahdollisten sähköisten jälkilämmitysten kulutusarvioita. Myös näiden tietojen selvittäminen on edessä lähes kaikilla rakennuksilla.

Tämän lisäksi rakennuksen sijainnista riippumatta sen lämmitysenergian kulutus tulee energiatodistuksessa normeerata aina Jyväskylään. Näin eri puolilla Suomea sijaitsevien rakennusten energiatehokkuudesta saadaan ainakin teoriassa keskenään vertailukelpoista tietoa.

Lähes kaikista olemassa olevista rakennuksista joudutaan täten keräämään varsin paljon uutta tietoa, jotta rakennuksen energiatodistuksessa esitettävä energiatehokkuusluku saadaan laskettua ja energiatodistus tuotettua.

Kaikkien kiinteistöjen olisi korkea aika ratkaista, miten ja kuka selvittää ne vielä puuttuvat tiedot, joita energiatodistuksen laadintaan tarvitaan. Puuttuvan tiedon kerääminen voi olla yllättävän työlästä, joten selvityksille on varattava riittävästi kalenteriaikaa. Moni yhtiö on muuten ensi vuoden alussa tilanteessa, jossa energiatodistusta ei saada laadittua vaikka sille olisi tarvetta.

Energiatehokkuusluku määrittää rakennuksen energialuokan

Energiatodistuksessa esitettävän rakennuksen energiatehokkuusluvun (ET) perusteella määritellään, mihin energiatehokkuusluokkaan (A-G) rakennus sijoittuu. Energiatodistuksen laadinnassa tulee huomioida, ettei energiatehokkuusluvun laskennassa käytettävät lämmön, kiinteistösähkön ja jäähdytysenergian kulutukset poikkeavat monissa tapauksissa kulutusseurannan avulla seurattavista kulutuksista.

Energiatehokkuusluvun laskennassa käytettävien osatekijöiden yksityiskohtaiset laskenta- ja määrittelyohjeet on esitetty Ympäristöministeriö antaman rakennuksen energiatodistuksia koskeva asetuksen(765/2007) liitteissä.

Normaali rakennus D-luokkaan

Energiatodistuksen ulkoasuksi on Suomessa valittu jo kodinkoneista tutun energiamerkinnän kanssa yhtenevä ilme. Kodinkoneiden osalta kuluttajat ovat tottuneet, että nykyisin tavanomaista tekniikkaa edustavien kodinkoneiden energialuokka on joko A tai B. Rakennuksen energiatodistuksen tulkinnan kannalta on kaikkien tärkeää tiedostaa, että Ympäristöministeriön arvioiden mukaan rakennuksen energiatehokkuusluokka tulee olemaan tasoa D olettaen, että rakennus rakennetaan kaikkien nykyisten rakentamista koskevien määräysten mukaisesti.

A- tai B-luokkaan tulevat pääsemään pääsääntöisesti vain sellaiset uudisrakennukset, joissa panostetaan selvästi nykyisiä määräyksiä parempaan tasoon niin eristyksissä, tiiveydessä kuin energiankäyttöön vaikuttavissa teknisissä järjestelmissä. "Normaalia paremman" energiatehokkuusluokan saattavat saada myös vanhat rakennukset, joissa on keskimääräistä enemmän kylmää tai puolilämmintä ullakko- ja kellaritilaa suhteessa koko rakennuksen bruttoalaan.

Hyöty irti energiatodistuksista

Rakennuksen energiatodistus ei itsessään säästä energiaa eikä paranna yhdenkään rakennuksen energiatehokkuutta. Laadittu energiatodistus herättää kuitenkin parhaimmillaan taloyhtiön ja sen asukkaat miettimään, mihin energiaa kuluu ja miten sen käyttöä voisi tehostaa. Yksi energiatodistuksen suurimmista hyödyistä onkin, että se "pakottaa" seuraamaan ja analysoimaan kulutuksia.

Suomessa on edelleen suuri joukko kiinteistöjä, joissa ei ole ymmärretty kulutusseurannan tärkeyttä ja merkitystä. Kulutustietoja useimmiten kerätään tavalla tai toisella, mutta kerätyn tiedon hyödyntäminen jää puutteelliseksi. Kulutusseurantaa ei ole se, että kerättyjä kulutustietoja hyödynnetään vain ja ainoastaan talousarvion ja toimintakertomuksen tuottamiseen sekä seuraavan vuoden energiakustannusten budjetointiin.

Oikein hyödynnettynä toimiva ja aktiivinen kulutusseuranta tarjoaa kiinteistölle tehokkaan työkalun energiankäytön hallintaan. Kun kulutuksia seurataan, analysoidaan ja verrataan kuukausi- ja vuositasolla, voidaan energiankulutuksissa tapahtuvat odottamattomat muutokset havaita ajoissa ja puuttua mahdollisiin ongelmiin ennen kuin ne aiheuttavat merkittäviä kustannuksia.

Energiatodistus vaivattomasti ja kustannustehokkaasti kulutusseuranasta

Suomen Talokeskus Oy lisäsi rakennuksen energiatodistuksen laskenta- ja tulostustyökalun osaksi KuluNet-kulutusseurantapalvelua syksyn 2008 aikana. Näin kaikki kulutusseurantapalveluidemme ja -ohjelmistojemme käyttäjät saavat käyttöönsä työkalun, jolla asetuksen vaatimukset täyttävä isännöitsijätodistuksen osana annettava rakennuksen energiatodistus saadaan laskettua ja tulostettua vaivattomasti. Energiatodistustyökalun lisäys järjestelmiimme ei muuta palvelun ja ohjelmistojen käytön hinnoittelua eikä aiheuta täten lisäkustannuksia.

Isännöitsijätodistuksen osana oleva rakennuksen energiatodistus on tuotettavissa ja tulostettavissa KuluNet- ja Tampuuri-järjestelmästä kaikille niille rakennuksille, jotka ovat kulutusseurantapalvelumme piirissä, kun ko. kiinteistöistä on lisäksi kerätty energiatodistusten laadinnassa tarvittavat lisätiedot (mm. bruttopinta-ala, sähköisten lattialämmitysten pinta-alat jne.).

KuluNet-kulutusseurantapalvelun raportointi tapahtuu internetissä. Palveluun liittynyt kiinteistö saa käyttöönsä yhden markkinoiden kehittyneimmän kulutusseurantajärjestelmän, jonka kautta on tulostettavissa kattava joukko kiinteistön energiankäyttöön liittyviä raportteja. Näitä ovat mm. kulutusseurantaraportti, talousarvioliite, toimintakertomusliite, erilaiset trendiraportit sekä myös lain vaatima rakennuksen energiatodistus

Julkaistu: 23.4.2009 09:00